15 vuotta suomalaisten pk-yritysten kanssa työskenneltyäni johtopäätös on helppo, mutta karu tehdä. Johtaminen kotimaisessa pk-yrityksessä perustuu 3T metodiin –tuntuma, tapa ja tuuri.

Perustan käsitykseni otokseen noin parista sadasta yrityksestä, joiden liikevaihto on välillä 0,5 – 5 m€ eli liikevaihdoltaan sieltä pienimmästä, mutta lukumäärältään suurimmasta yritysjoukosta Suomessa. Työntekijöitä yrityksissä on tällöin 3-50 henkilöä.

Henkilöstömäärän kasvu yli 5 hengen pakottaa jo selvästi miettimään johtamista, mutta siltikin se usein perustuu tuntumaan ja tuuriinkin. Asioita ei toteuteta suunnitelmallisesti, koska suunnitelmaa ei ole. Strategia kuulostaa hienolta sanalta, mutta sitä ei ole tehty. Luotetaan siihen, että kun tähänkin asti näin tekemällä on selvitty, selvitään tästä eteenpäinkin. Tässä kokoluokassa on tyypillistä, että toimitusjohtaja on samalla omistaja tai pääosakas. Palkka- tai ammattijohtajaan törmää vasta, kun liikevaihto kasvaa useampaan miljoonaan. Johtamisen teoriat koetaan vieraiksi vaikka todellisuudessa ne ovat työkaluja, joiden kanssa tulevaisuutta on helpompi rakentaa.

Kuvatun kaltaiset pk-yritykset työllistävät huomattavasti ja ovat siten yksi yhteiskuntamme tukirangoista. Toimintaympäristön muuttuessa yhä haasteellisemmaksi, pitäisi uskaltaa tunnustaa, että vanhoilla eväillä ei välttämättä pitkälle enää mennä.
Johtaminen voidaan tehdä tunteella ja jos tunneäly on omistajan/toimitusjohtajan vahva ominaisuus, tulos on ainakin henkilöstön kannalta hyvä. Yrityksen kannalta ei välttämättä. Strategiatyö, mittarointi (muutenkin kuin tilisaldon seuraaminen) sekä riskienhallinta ovat jokaisen pk-yrittäjän johtamistyön perustukset – tai ainakin pitäisi olla.
Tosin suomalaisessa luonteessa ei tunneäly ole yleensä kovin vahva. Se näkyy, eikä henkilöstökään voi välttämättä kovin hyvin. Vikahan ei ole minussa vaan noissa muissa. Vaikea asia, jota ei useinkaan huomata tai haluta nähdä.

Suunnitellun ja suunnitelmallisen johtamistyön puutteen aiheuttaa osaamattomuus ja tietämättömyys. Eikä ihme, sillä näiden omaksuminen opiskelemalla ilman käytännön kokemusta ei ole helppoa. Tietämyksen lisääminen on paljon helpompaa kun voi peilata sitä päivittäiseen työhönsä ja testata asioita oman yrityksensä toiminnassa. Ajanpuutteen vuoksi opiskelu ei välttämättä ole mahdollista, joten vaihtoehto olisi ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkiminen.
Liiketoimintastrategian luominen, henkilöstöjohtamismallin määrittely sekä suunnitelmallinen riskienhallinta auttavat yrityksen omistajaa näkemään paremmin huomiseen ja luomaan vakaamman kasvun pohjan omalle yritykselle.

Haastankin piston sydämessään tuntevat pk-yrittäjät talkoisiin. Varmistetaan Suomen selviäminen haastavasta taloustilanteesta laittamalla omat nurkat kuntoon ja mahdollistamalla siten kasvu, kehittyminen ja jatkuvuus.
Yksin ei tarvitse kaikkea keksiä, pienellä panostuksella oikeaan osaamiseen saadaan suuria aikaiseksi.