Miten Ukrainan kriisi liittyy Arktiseen alueeseen? Avaako ilmastonmuutos Koillisväylän? Kuka haluaa tehdä töitä kylmässä ja pimeässä? Miksi Suomen yritysten pitäisi kiinnostua? Offshore -toimialan, rahoituksen, teollisuuden, arktisen alueen, Norjan ja Venäjän asiantuntijat olivat koolla 20. maaliskuuta Porissa Industria Oy:n koollekutsumassa teollisuuden seminaarissa.

Suomen sijainti on keskeinen napapiirin yläpuolista eli arktista aluetta esittävällä kartalla.
– Neuvostoliiton hajoaminen aloitti kehityksen, joka siirtää Venäjän intressejä kohti pohjoista. Venäjällä on jäljellä arktiset öljykentät eteläisten öljy- ja kaasurikkaiden valtioiden itsenäistyttyä.

– Venäjä vie energialuonnonvarojaan länteen kolmea reittiä: Ukrainan Mustanmeren kautta, Suomenlahti-Itämeren reittiä ja Jäämeren reittiä. Nyt yksi käytävä merelle on kriisissä, Yrjö Myllylä sanoo. Tulevaisuuden tutkija on vastikään väitellyt Murmanskin alueen kehityksestä.

Mustanmeren ja Suomenlahden reittejä kumpaakin on viety noin kolmannes Venäjän vientiöljystä, jatkossa Jäämeren suhteellinen osuus kasvaa.

Tutkija listaa vahvat ennakoivat trendit:

– Venäjän sisäiset prosessit ovat suuri muutosvoima. Toinen on raaka-aineiden hintojen nousu ja teknologian kehittämistarve. Erityisesti kaivataan arktisen alueen hyödyntämisen kustannuksia merkittävästi säästäviä ratkaisuja, kuten kaasu- ja malmiteknologiat. Ilmastonmuutos vaikuttaa taustalla, mutta toimintaympäristö on äärimmäinen ja vaativan arktinen.

Keskellä arktista ollaan

Norja poraa merellä. Venäjän öljy tulee pääosin mantereelta. Sen ensimmäinen öljyntuotantolautta Jäämerellä otettiin vuodenvaihteessa käyttöön Petšoran merellä Koillis-Euroopassa. Venäläiset tekivät arviolta noin viisi miljardia maksaneen Prirazlomnojen tuotantolauttansa pitkälti itse, mutta tarjosi työtä myös suomalaisille suunnittelutoimistoille ja öljyntorjunta-alan yrityksille. Myös Jäämeren rannikolla Varandein öljynkuljetusjärjestelmän suunnittelussa suomalaiset olivat mukana.

– Öljyn ja maakaasun tuotanto ovat suomalaisten mahdollisuus, malmimineraalien lisäksi. Öljyn- ja kaasuntuotannon rakentamisessa hintakilpailua oleellisempaa on laadukas työ ja tarve saada laitos tuotantokäyttöön määräajassa. Suurten investointihankkeiden etenemisvauhti Venäjällä riippuu pitkälti sen omasta politiikasta ja kansainvälisen yhteistyön mahdollistamisesta, Yrjö Myllylä arvelee. Järjestöt eivät anna Venäjänkään unohtaa ympäristönäkökohtia.

Öljyn hintakehitys vaikuttaa arktisiin hankkeisiin.

– Jos öljyn hinta laskee dramaattisesti maailmantalouden kehityksen tai vaikka uusien teknologisten ratkaisuiden vuoksi, se osaltaan hidastaa öljynetsintää ja uusien hankkeiden käynnistymistä, Yrjö Myllylä sanoo.

Putkikuljetuksia korvaavat LNG-investoinnit kaasuun vasta tekevät tuloaan. Shtokmanin suuren kaasukentän avaaminen antaa odottaa. Venäjä käyttää pääosan maakaasusta kotimaassa, mutta pyrkii lisäämään sen vientiä. Jamalille Siperiaan rakentuu kolme nesteytetyn kaasun jalostuslaitosta. Myös ympäristösyyt puoltavat kaasun käyttöä.

– Poriin on tulossa nesteytetyn maakaasun vastaanottoterminaali, jonka tekemiseen voisi varautua vaikka yrityksiä kouluttamalla, Yrjö Myllylä suosittelee.

Ensin kulkuyhteydet kuntoon?

Tutkija katsoo tulevaisuuteen, pohjoisen poliitikko Esko-Juhani Tennilä vetää esiin Pohjois-Suomen liikenne- ja kuljetusyhteyksien tilan.

– Koillisväylän merkitys kasvaa. Venäjä on lisäämässä voimakkaasti murtajakalustoaan. Liikenneministeriön hankkeissa on kymmenittäin jäänmurtajia 2020 vuoteen mennessä, hän taustoittaa.

– Suomessa ollaan alkeissa. Ensin pitää päättää, onko arktiselle säädyllistä edes mennä. Sitten pitää laittaa kulkuyhteydet kuntoon Jäämerelle asti. Nyt on kuoppainen tie ja kolmesti viikossa pikkubussivuoro Rovaniemeltä Mursmanskiin. Norjassa on Kirkenesin kautta parempi tie.

– Lentäen Rovaniemeltä pääsee Murmanskiin Helsingin ja Pietarin kautta. Voisiko Rovaniemi – Murmanskin lennot jo aloittaa, valtion tuella?

Tennilä arvostelee valtion roolin vähäisyyttä. Team Finlandin esiintymiset antavat toivoa: onko se uusi FinnStroi? Tekeekö kekkoset, hoitaa politiikan rinnalla kauppasuhteita.

– Kannatan ajatusta arktisen ministerin salkusta tai erityistehtävästä. Valtioneuvoston vasta uusittu arktinen strategia on vailla selkeää toiminnankuvausta.

Rautatien jatkaminen Sallasta on jälleen esillä. Kovan onnen ratapohja on aina Murmanskiin asti.

– Rahaa Jäämeren rantakaupunkeihin vievien teiden korjaukseen, rautatieyhteyteen ja vakituisiin lentoyhteyksiin tulee hankkia arktisten valtioiden lisäksi myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden liikennekumppanuudelta. Siinä ovat mukana myös EU:n ulkopuoliset arktiset toimijat Norja ja Venäjä, Tennilä lisää.

Markkinat hahmottumassa

Tekes käynnisti 100 miljoonan euron Arktiset meret – ohjelman, jotta suomalainen osaaminen löytäisi jalansijan arkisen taloudellisen toimeliaisuuden kasvaessa.

– Emme huomaa arktista osaamistamme, koska se on meille arkea. Arktiselle alueelle on tulossa isoja investointihankkeita, joiden ympärille on rakennettava kaikki palvelut, tuore ohjelmajohtaja Piia Moilanen Tekesistä toteaa.

Tekes-ohjelmassa on yritysten haettavissa innovaatiorahoitusta olevaa tukirahoitusta. Lisäksi se verkottaa pieniä toimijoita, tukee kansainvälistymistä, viestintää ja brandinrakentamista ja rahoittaa arktisten merien liiketoimintaan välittömästi liittyvää tutkimusta.

– Etsimme myös yrityksiä, jotka eivät vielä profiloidu arktiseen ja offshoreen. Tavoitteena on tuottaa hyviä rahoitettavia yritysten projekteja, Piia Moilanen tiivistää.

Isot asiakkaat hyväksyvät testatut, pilotoidut tai osana isompaa toimitusta tulevat palvelut. Kehitetään yhteistyötä ja ratkaisuja loppuasiakkaan tarvetta varten, Piia Moilanen kuvaa Arktiset meret -ohjelman painotusta.

– Olemme kiinnostuneita myös uusista offshore -avauksista, kuten merituuli-, aalto-, vuorovesienergia, rakentaminen merelle. Kilpailuetuna voisi olla esimerkiksi turvallisuus, sää- ja ympäristötiedon hyödyntäminen, Piia Moilanen ehdottaa. Tekesin kiinnostus kohdistuu ratkaisuihin, joiden käytettävyys on laaja. Markkinoita saisi olla mieluusti myös muilla kuin arktisilla merillä.

Ulkomerellä ei uhmata riskejä

Kimmo Juurmaa, Offshore Technology Center Oy kertoo Porissa, minkälaisia erilaisia vaatimuksia offshore –toiminta, öljyn ja kaasun etsintä ja tuotanto merellä asettaa teollisille yrityksille.

– Offshore yritysten ja työnteon moraalin täytyy olla sellainen, että kaikki tehdään juuri kuten pitää tehdä. Se sopii suomalaisille toimijoille, Kimmo Juurmaa vakuuttaa.
Ulkomerellä onnettomuuksien seuraamukset ovat vakavia, sekä henkilö- että ympäristövahingot.

– On korkeita paineita, palo- ja räjähdysherkkiä aineita ja tilanteita. Tekniikka suhteellisen nuorta ja jatkuvasti kehittyvää. Riskeistä ei ole muodostunut tilastotietoa, johon riskiarvioinnin voisi perustaa, tiivistää Kimmo Juurmaa.

Offshore -työ tehdään tiiviissä jaksoissa. Merellä ollaan päivittäin töissä muutama viikko ja sitten lomaa. Asuminen ja vapaa-ajan tilat ovat laadukkaat, sillä työn lomassa tarvitaan palauttavaa liikuntaa, tilaa harrastuksille ja yksityisyyttäkin.

– Offshore -kohteissa tietyt koulutukset ovat pääsyn ehto. Onko Suomen yrityksillä asentajia ja huoltohenkilöitä, jotka pääsevät lautoille? OTC:n koulutus on suunnattu suunnittelijoille ja valmistavalle teollisuudelle, laite- ja järjestelmätoimittajille. Kimmo Juurmaa valistaa seminaarin noin 75 osallistujaa, joista useimmat edustavat yrityksiä.

Raha ja naapurit ohjaimissa

Timo Untinen johtaa Gateway Norwayta, joka perustaa partnereiden 30-vuotiselle telakka- ja meriteollisuuskokemukselle. Viime vuoden puolella valmistui norjalaisyrityksille suunnattu laaja tutkimus hankintaprosesseista, halusta, kokemuksista ja mahdollisista esteistä tilata suomalaisyrityksiltä.

– Norjassa epäonnistuneista suomalaisista yrityksistä noin 70 % kariutui siihen, että siltä jäi Norjassa hoitamatta sosiaalisia, lakisääteisiä, henkilöstö- tai yhteiskuntavastuun asioita. Paketoimme kolmen askeleen paketin, jonka ensiaskel on selvittää tarve ja potentiaaliset kumppanit Norjassa. Sitten seuraa markkinointi- ja myyntityö. Milloin tarpeen, jatketaan hoitamalla yrityksen taloushallinto, kirjanpito, henkilöstöasiat, jopa osallistutaan yhtiön toimintaan, kaikki kaksikielisesti.

– Kerrankin on laadun, toimitusvarmuuden ja tuoteturvallisuuden lisäksi tarjota logistinen etu, edullinen kuljetuskustannus, Timo Untinen vinkkaa.

Barentskeskuksen johtaja Martti Hahl lukee numeroita. Pohjoisen alueelle arvioitu investointien määrä vuoteen 2020 mennessä vaihtelee lähteistä riippuen 100 miljardista jopa 200 miljardiin euroon. Offshore- ja maapalvelujen rakentaminen keskittyy nyt ja tapahtuu tulevina kymmeninä vuosina. Pohjoiset rajanaapurit rakentavat kaivoksia kukin valtionsa tukemien yhtiöiden varoin.

Nuori henkilö, mene Pohjoiseen

Ruotsin LK Ab:n kaivos toimittaa 95% Euroopan rautamalmista ja tiedossa on 3500 henkilön työvoimavaje. Julkistetuissa investoinneissa alueelle kohdentuu 30 miljardia euroa ja vuoteen 2020 mennessä tarvitaan kaikkea. Kiirunan ja Jällivaaran kaupungit joudutaan siirtämään, kun kaivoksia laajennetaan niiden nykyisten sijaintien alle. Ruotsissa on 18 toimivaa kaivosta ja määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä 28 kaivokseen, kaikki ruotsalaisomistuksessa.

– Nesteytettyä kaasua on parempi tuoda Norjasta kuin Venäjältä, on investointisuojaa, maksukykyä ja turvallinen toimintaympäristö. Menkää ensin Ruotsiin tai Norjaan, opetelkaa liiketoiminta ja sitten voitte mennä Venäjälle, Martti Hahl sanoo.

Norja on tekemässä 44 miljardin euron investoinnit kassastaan Pohjoiseen. Tulevina vuosina tarvitaan 3500 insinööriä ja 15 000 koulutettua työntekijää. Mikä vetää työvoiman Pohjolaan?

– Jos keskipalkka on meillä 3000 euroa miinus 30% verot ja Norjassa 5500 euroa ja 25% veroa niin eiköhän se ole selvää? Martti Hahl sanoo. Offshore työllistää alle puolet, suurin tarve on maissa ja palveluissa: rakentamista, kauppaa, hoitoa, hoivaa ja tukitoimintaa. Ihmiset tulevat, pysyvät ja tuovat perheitään, kun on palveluja.

Industria Oy järjestää Arktinen Ulottuvuus – seminaarin Porissa klo 10-15, torstaina 20. maaliskuuta 2014.

Ohjelma: http://industria.fi/

Mediakuvat Porista 20.3.: Katso uudet kuvat klo 12 ja klo 16 osoitteessa: www.industria.fi/media -> sieltä linkki Dropbox kansioon, kuvat: Mirka Toivonen / Industria Oy

Lisätietoja:

Yrjö Myllylä, puh. 0500 450 578 yrjo.myllyla@rdmarletinfo.net

Sanna Nuutila, Tekes, viestintäpäällikkö, puh. 029 50 55717 sanna.nuutila@tekes.fi

Esko-Juhani Tennilä, puh. 050 5113168

Timo Untinen, Gateway Norway AS, puh. 040 5868478 timo@gatewaynorway.no

Martti Hahl, Barentskeskus, puh. 040 505 7611 martti.hahl@barenstkeskus.fi

Kimmo Juurmaa, Offshore Technology Center Oy, puh. 050 5012412 kimmo.juurmaa@offshoretc.fi

Christian Holmlund, Industria Oy, puh. 040 5633 860, christian.holmlund@industria.fi

Industria Oy on liikkeenjohdon konsultointiyritys, joka on erikoistunut kasvun konsultointiin – yli 20 vuoden kokemuksella.
www.industria.fi